Hợp âm On Hanget Korkeat

Lời & hợp âm

[Verse 1]
[B]On [E]hankeet, [G]korkeat [Bm]mietok[D]set,
[Bm]vaan[G] Joulu[C], Joul[G]u on meillä.
[E]On kylmät aukkuvat [Am]pakkaset
[E]ja [B]tul[Bm]imat pohjol[E]an tuuloset,
[Bm]vaan Joulu, Joulu [G]on meillä.
[E]Me taasen [Bm]laulamme [Am]rieluiten,
[G]kun jou[C]luun jou[G]lu on meillä.
[E]Se valtaa sielun ja [Am]sydämme,
[C]ja [G]surun [Bm]särkevi [D]ren[E]tisen,
[Bm]ni i[G]n kasv[E]oi e[Bm]länä t[G]eillä.
[E]Voi käykää, ys[Bm]tävät, [E]haulaa[Am]maan,
[G]kun jou[C]luun jou[G]lu on [B]mei[G]llä.
[E]Se tuttu ystävä [Am]vanhasta
[Bm]on t[G]änne p[Bm]oikenn[D]ut m[E]atkoil l[Bm]a
[C]ja [E]vii[Bm]pyy het[E]kis[Bm]en mei[G]llä.
[E]Nyt tähtit[Bm]arhoi [G]laulu soi,
kun [C]joulun [G]joulu on meillä.
Nyt [E]maasta taivasen [Am]päästä voi,
[Bm]jos sydän möyrä on l[E]apsen [Eb]voi,
[E]kun Joulu, [Bm]Joulu on [G]meillä.
[Bm]Voi [E]antaa Ju[Bm]mala a[E]r [Bm]moas,
kun [C]Joulu, Joulu on [G]meillä,
[Bm]ja k[E]ansaa suoj[G]aa sun v[Am]oimallas,
[Bm]eikä auta [D]näkemään taivaistas,
kasvun [Bm]joulun, joulun [Bm]meidän.[G]