Hợp âm Kaaleppi Aaltonen

Lời & hợp âm

[Verse 1]
[D]Kaaleppi oli kovin [A]kärtyisä,
eikä yhtään tykännyt hein[D]istää.
Joka kukkaa ja ruohonkortta [A]potkaisi,
oksat puista ja pensäistä [D]katkaisi.
Koko metsä sil[A]loin vapisi, kun
[D]Kaleppi retkille en[A]samosi.
[Em]Kukat meni [A]nuppuun ja
[Em]haavat huoju[A]i, kun
[Em]Kaleppi [A]uusia [Em]kiljui.
[A]Mut [D]kerran
Kaleppi
[A]Aaltonen pielaisi [D]appelsiinensiemenen.
Ja kohta kun
Kaleppi [A]nukahti,
niin kasvit ne siementä neuvoi[D]kin.
Siemen teki [A]työtä niin kuin käskettiin,
ja [D]pitkät parret [A]työnsi pojan [Em]lahkeisiin.
[A]Herättyään
[Em]Kaalepi [A]säikähtiin,
kun [Em]käki istui [A]olalla ja [Em]kukahtiin.[A][D]
Appelsiinipuussa oli [A]kanefi ja
armoa metsän puilta [D]aneli.
Mut puut ne kas[A]voi hiljaa vaan,
eikä käkikään tuvennut [D]kukkumaan.
Kiitos