Hợp âm Kyyneleet

Lời & hợp âm

[Verse 1]
[Am]Oli[Dm]
[Am]ankea perjantai -ilta,
[G]kadut tuntuivat ahdistavilta.
[C]Olin matkoilla ulpunut yöstä.
[Dm]Kulin etsien lohtua yöstä.
[E]Grouviin ast[Eaug]u in.[E]
[Am]Hetken yksin vain istua tahdoin.
[G]Grouvi täyttyi.
No, minkäs mä mahdoin?
[C]Näki tyttö kai tyhjänä tuolin.
[Dm]Pyysi istua, jos hänet huolin vain[Esus4].[E]
Tun[A]nin kaksi mä kuunnella jaksoin,
[Dm]hänen huoliaan laskun ja maksoin,
[B]kun hän itkien pyysi, et mennä saa[E].
[Am]Hänen silmänsä kosteina kiilsi,
[G]omaa tuntoa oudosti viilsi.
[C]Hetken olkaani vasten hän myhki,
[Dm]Nenä liinaani silmänsä py
[E]hkiä.[Am][E][Am]
Kyynelee, luo surun katkorymmät,
[Dm]kyynelee.[G][Am]
[G]Kyynelee, kyynelee,
vain sydän suruina ne [C]kiimmeltää.[E][Eaug][E][Am]
Kyynelee,
nuo tuskan [Dm]huojentavat.
[G]Kyynelee, [A]kyynelee.[G]
ja mieli helpottunut [C]jälkän jäljellä.
[E][Am][E][Am]
[Dm]
[Am]Kuulin menneestä kihlauksesta,
[G]kuulin onnesta rakkaudesta,
[C]elinmyötä nuo ionat päivät,
[Dm]joista kyynelet jäljelle jäivät vain[Esus4].[E]
[A]Ilta päättyi ja tilasin taksin,
[Dm]vielä hotelliin lähdimme kaksin,
[B]koko yön häntä aamun mä kuluttel[E]in.
[Am]Niin me istuimme mies sekä nainen,
[G]oli suhteemme niin erilainen,
[C]etten voinut ees aatella muuta,
[Dm]kun vain olla ja istua k[E]uunneleen.[Eaug][E][Am]
Kyynelee, nuo surun katkerimmat,
[Dm]kyynelee.[G][Dm][G]
Kyymelee, vain syön suruina ne
[C]kimmeltä.[E][Eaug][E][Am]
Kyymelee,
nuo tuskat [Dm]hoentavat.[G][Dm]
[G]Kyynelee, kyynelee,
ja mieli helpottunut [C]jälkään [E]jää.[Eaug][E][Am]
Kyynelee, nuo surun katke rimmat,
[Dm]kyynelee.[G][A][G]
Kyynelee, vain sydän suruina ne kiittää...